Piha on täynnä höttöistä lunta, sillä tänä syksynä lumitöitä on saanut tehdä tiheästi koko joulukuun. Neulekausikin on aloitettu jo syyskuussa miehen pipolla ja silkkisellä tuubihuivilla, neuloin myös pojalle uudet hanskat kadotettujen tilalle , sinipuulla ja indigolla värjätyillä langoilla.
Joululahjoiksi valmistui villasukat ja lapaset indigolla värjätyillä langoilla. Vyyhdin olin osittain sitonut tuorekelmun alle, joten vyyhtiin tuli valkoisia raitoja. Lapasessa valkoinen muodosti revontulia muistuttavia kuvioita ja sattumalta molempiin lapasiin tuli samanlaiset =) Lankoja on vaikka kuinka, mutta ongelmana on ettei niitä millään raskisi käyttää, kun kauneimpia lankoja on mukava esitellä tulevilla värjäyskurssella kurssilaisille! Lisäksi miesvaltaisessa perheessä äidin on pakko sopeutua neutraalimpaan värimaailmaan =( Harmaan langan värjäsin syksyllä tarhakäenkaalella!
Meidän juniori on pitkään haaveillut lovikkalapasia...kaupasta ostettuja pehmeällä vuorilla, samanlaisia kuin kavereillakin on , -käsityönopettajan lapset, kun joutuvat käyttämään äidin tekemiä ! Haaparannalta ostin viime keväänä hiihtolomalla lovikkalankaa ja nyt sitten vihdoin sain neulotuttua sellaiset. Vuorinkin tein vanhoista Virosta ostetuista kaksinkertaisista lapasista, joista Melli oli pentuna purrut päälliosaan ison reijän. Leikkasin vain vuorin irti ja ompelin sen sitten uusiin lapasiin. Lapaset ovat ihan kuin kaupasta ostetut oli pojan kommentti ja mahtavan lämpöiset =D Pikkusen loppui lanka kesken, joten peukun ja kärjen jouduin soveltamaan kaksinkertaisesta Novitan Huopasesta. Lovikota innostun tekemään enemmänkin, koska Huopasta oli jäänyt pyörimään varastoon muutamia keriä, joten neuloin lopuista lovikoita; vanhimmalle pojalle, miehelle ja anopillekin. Huopanen on kyllä liian huopuvaa lovikoihin, sillä vanhin poika oli innostunut kavereiden kanssa lumisotaan ja lapaset oli muotoiltava uudelleen, kun kämmenosa vanuttui ihan tönköksi ;) Eli lanka soveltuu parhaiten aikuisten käyttöön ei nuorison lumitouhuihin!
