Melli 10 viikkoa!

Olin unohtanut, millaista  elämä on koiranpennun kanssa.

Välillä vauhtia on liiaksikin ja pikku hampaat naskalin terävät. 

Unohtunut sukka lattialla on hetkessä entinen sukka, lapaset olen saanut parsia jo pariin otteeseen, yhdet kengätkin on tuunattu uuteen kuosiin!

Onneksi pihassa on mukava peuhata lumessa!

Haistella jänniä tuoksuja.

Huilatakkin hetkisen.

Vielä mahtuu, mutta kuinka kauan?

Harrastan minäkin käsitöitä, ainakin emännän lankakori on mukava tyhjentää!

Tässäpä käsityötä kylliksi!

 Päivitykset on jääneet vähiin, kun löysimme mukavan rintamamiestalon entisen kotimme läheltä. Vanhan myyminen ja uuden ostaminen on oma urakkansa,  kaiken pakkaaminen ja tavaroiden uudelleen järjestäminen omansa. Meidän 13 vuotias olikin sitä mieltä,  ettei enää koskaan muuta!  No nyt olemme totutelleet 3 viikkoa uuteen ja mukavalta tuntuu. Pojatkin saivat omat huoneensa! Ja ettei vaan hommat pääsisi loppumaan, kävimme hakemassa koiranpennun. Voi taivas, miten ihana se on, mutta en vaan muistanut millainen pissa- ja kakkakone koiranpentu voi olla!

Suomenlapinkoira Melli niin kuin karamelli!