Kankaanpainantainspiraatio jatkuu...

Kurssilaisten kanssa teimme vanhoista pitsiliinoista pari erilaista valotettua seulaa ja olihan minunkin niitä kokeiltava. Tässä syntyi meidän talviverhot keittiöön. Mikä mukavinta, joulun jälkeen ei heti ole pakko edes vaihtaa verhoja, kun nämä sopii hyvin pitemmäksi aikaa ja voi laittaa ikkunaankin jo heti syksyllä.

 Tämä perhonen jäljennettiin yhdestä tyynyliinasta, pienen pätkän kokeilin metrikangasta tästäkin, mutta en nyt ainakaan vielä keksinyt mitä tästä tekisin. Voi olla, että pidän vaan näytepalana kankaanpainantakursseilla.

 

 Kurssilaisten käyttöön piirsin tämmöisen suuren pasley-kuvion, josta teimme seulan. Siitä painoin itse ensin mustalla metrikankaalle ja sitten maalasin lastalla pinnan. Vitsi, että tuli hieno ... nyt sitten vielä joulupöytäliinaakin punaisella pohjalla ja vaikka mitä =) Tähän olen tosi tyytyväinen, sillä tämä on kyllä kaunein pöytäliina minkä omistan!

 

Kokeilin vielä valkoiselle painopohjalle Iirispainatuksella.  Tämäkin on ihan kiva ja yllättäin sopi hyvin meidän olohuoneeseen verhoksi, kun matossa on saman sävyiset raidat. Taidan siis vielä painaa toisen kappaleen niin saan kesäksi pirteät sivuverhot.

Uudet verhot!

 Olen nyt  koko lukuvuoden pitänyt kankaanpainantakurssia ja kurssilaiset ovat kuvioineet kankaita eri tekniikoilla. Vihdoin olemme päässeet valottamaan seuloja ja metrikankaisiin. Löysin upean tammen silhuetin yhdestä paperiaskartelukirjasta, jota kopiokoneella suurensin sopivaksi.  Keittiön pöytä muuttui painopöydäksi ja painoin olohuoneeseen uudet kevätverhot mustalla valkoiselle puuvillakankaalle. Keittiöön painoin samalla aiheella vihreänsävyiset sivuverhot ja kapan!

Heti samantien oli kankaat ommeltava, mutta pakko oli näyttää verhoja vielä kurssilaisille,  sitten sain ne ikkunaan. =) Nyt olen jo painanut yhden verhon keittiöön ensitalveksi pitsiliinakuviolla ja ideoita muhii vaikka miten!!! Piirsin ja valotin suuren  pasley-kuvion kurssilaisten ja omaan käyttöön, mutta sitä ei vielä ehditty painaa!

Talven neuleita ja vähän huovutustakin!

Hiihtolomalla neuloin krapilla ja suomenröyhytattarilla värjätyillä langoilla taas yhdet sukat. Viikolla keräsin talven aikana tekemiäni neuleita ja huovutustöitä kevät aurinkoon kuvattavaksi. Alakuvassa on osa ennen joulua neulottuja lovikkalapasia, joita neuloin jämälangoista. Yhdet ehti jo vanhin poika hukata muutaman viikon sisällä! Aika kivan näköisiäkin niistä tuli, raidalliset otin omaan käyttöön, sillä ne on hyvät koiran lenkityksessä!

Pipon neuloin Novitan ohjeella ((täältä), mutta lankana oli Wool ja kuviosta tuli siksi paljon sirompi kuin malliohjeessa. Langan olin värjännyt hennalla kullanruskeaksi ja pietaryrillä tuon tumman vihreän, jossa rautasulfaatti värjää keltaisen langan vihreään! Lapaset on krappilla värjättyjä lankoja, lisäksi raitoja erilaisilla värjätyillä loppulangoilla.

Hyvä ystävä oli Suomessa hiihtolomalla tyttäriensä kanssa ja koska nuorimmainen on meidän kummityttö niin päätin neuloin koko porukalle sukat kokenillilla värjätyillä langoilla, vaaleanpunaissa  varren raidat on sinipuuta, mutta muuten kaikki langat on kokenilla ja kokenillin jälkivärjäyksistä, joko harmaata tai valkoista seiskaveikkaa!

 Tammikuussa pidin huovutuskurssia ja se innosti huovuttamaan merinovillasta itselle baskerin ja nunohuovutuksella huivin silkkisekoitekankaalle. Sen jälkeen huovutusvillat odottivat kuukauden olohuoneen nurkassa, että kokeilen mekon huovutusta, koska olin löytänyt aivan uskomattomia nunohuovutettuja vaatteita netistä (esim. täältä) Mutta en kuitenkaan saanut enempää aikaiseksi, ehkä ensi talvena!

 Koska minulla ei ole hattutukkia, jouduin muotoilemaan baskeria saunanlöylyissä omassa päässäni, sillä tavalla sain siitä sopivan kokoisen ja jopa muotoiltua vekkejä toiseen eturenunaan, joka muotona paremmin toimii omassa päässäni kuin perusbaskeri!  Huivin jouduin huovuttamaan kaksi kertaa, koska pöydän mitta loppui kesken ja unohdin kuinka paljon olin laittanut mustaa merinovillaa toiseen päähän, se paljastui vasta kun rullasin koko huivin auki. No ei se mitään nyt rimsujakin tuli tasasemmin koko huiviin kun villaa on yhtä paljon molemmissa päissä!