maanantai 9. huhtikuuta 2012
Betonikana kaunistuu mosaiikkihöyhenin
Viime keväänä mosaiikkikurssilaisilla oli kanaprojekti, opettajan kana vain jäi päälystämättä mosaiikilla ;) -onneksi kurssilaiset olivat ahkerampia! Aluksi teimme polyuretaanilla kanan mallisen keon. Polyuretaani on helppo vuolla kovettuneena muotoon, päälle kanaverkkoa ja betonia! Minun kanani könötti viime kesän betonisena pihakivellä, mutta nyt on jo toiveita uudesta höyhenpeitteestä!
Ihan ei pääsiäiseksi kanani valmistunut ja beiget mosaiikkipalatkin loppuivat kesken, koska suunnitelmat muuttuivat työn edetessä ja loppu vatsa tulee samoilla väreillä kuin selkäkin. Mallia väritykseen otin Tyrnäväläisistä maatiaskanoista, - toki mosaiikki antaa vapauksia! Kunhan kevät tästä edistyy niin eiköhän kanani valmistu, sillä onneksi tulevana viikonloppuna on messut ja Mosaiikkimiljöö paikalla, joten sinne siis mosaiikkihankinnoille!
lauantai 31. maaliskuuta 2012
Hieman pääsiäsimosaiikkia!
Päällystin styroxmunia lasimosaiikilla ja kuppien sirpaleilla. Mutta hieman oli vaikeuksia löytää kirpputoreilta ruusuastioita ja pääsiäsieen sopivia kuppeja rikottavaksi, kaikkia kun ei sentään raaski rikkoa, vaikka halvalla saisikin. Olen ilmeisesti kurssittanut mosaiikintekijöitä jo liikaa, kun itselle ei jää enää kuppeja ;) Oman rikkimenneen Primavera teekupin käytin myös. Munat tuli valmiiksi ennen kanaa, mutta ehkäpä betonikanani saa mosaiikkihöyhenet ylle pääsiäiseksi niin pääsee pihakivelle nököttään. Nappasin kuitenkin kirpputorilta mukaani myös veikeän kanalaatan, jonka ympärille kokosin lisää kaakelin palasia ja muutaman millefiorinkin somisteeksi.
Olisikohan kevään viimeiset neuleet?
Hiihtolomalla neuloin äidin kylmiä käsiä yöllä lämmittämään kämmekkäät sinipuulla värjätyillä seiskaveikalla ja ehkä myöhemmin saan vielä neulottua toiset woolista tai muusta pehmeämmästä langasta. Nuorin poika sai samalla mallilla neulotut lapaset kuin isänsäkkin, sillä mitä sitä hyvää mallia muuttelemaan ;) Lankana edelleenkin sinipuulla ja paatsamalla värjätyt seiskaveikat.
Suuri Käsityölehdestä 2/2011poimin neuletunikaan mallin, mutta kun lankoja tulee värjättyä 100-200g per värjäyserä, niin mallia oli muutettava raidalliseksi ja kauluskin tehtävä Kauhavan Kangasaitan karstalangasta, kun muu tunika on Virtain villaa, mutta onneksi samaa värjäyserää. Harmi vain kun Sinipuu värjäyksen ensimmäisessä liemessä oli suunnitelmissa olevaa villapaitaa varten vain 100g lankaa ja loput seiskaveikkaa, niin en saanut tumman violetteja raitoja enempää! Onneksi ensimmäisessä jälkiliemessä oli sentään 200g!
- vihreä on auringonkukilla värjättyä ja punainen veriseitikeillä!
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
Kirjoneulelapaset
On kyllä tosi mukava sommitella itse värjätyistä langoista erilaisia neuleita, nyt neuloin miehelle kirjoneulelapaset. Punaruskealanka oli harmaata seiskaveikkaa , jonka laitoin krapin kylmävärjäykseen. Vihreä on taas samaa mysteerilankaa kuin pojan hanskoissakin. Keltainen on paatsamankuorella värjättyä. Keltaista jäi vielä reilusti, mutta punaruskeaa ja vihreää vain sen verran, että saan johonkin raidat.
Piha verhoutunut valkoiseen puuterilumeen
Auringon ja puhtaan puuterilumen innoittamana otin muutaman kuvan talostamme ja metsänpuolelle rakennetusta ylämökistä, jossa on sauna ja tilava työhuone/takkahuone. Olemme asuneet nyt reilun vuoden ja viihtyneet hyvin! Talo on perusrintamamietalo, jossa on avokuisti. Pihamökin takana on loistavat ulkoilumahdollisuudet Aittovuoren metsässä ja vieressä kulkevalla pururadalla, missä nyt on hoidetut hiihtoladut. Mellin kanssa pääsemme päivittäin metsälenkeille, sillä alueella on paljon koiran omistajia, joten polut on ympärivuoden auki.
lauantai 21. tammikuuta 2012
Ekat hanskat itse värjätyistä langoista
Ville halusi neulotut käsineet ja eihän äidin auta muu kuin toteuttaa pojan toive, Onneksi lankaa on :) Varret oli kuitenkin pojan mielestä liian pitkät, joten taitoin ne myöhemmin kaksinkerroin ja ompelin kiinni. Lankana käytin krapilla värjättyä harmaata seiskaveikkaa ja tuo vihertävä on krapin jälkivärjäsliemestä, mihin oli lisätty sipulinkuoria. Oliko pohjalanka harmaa, vai lisäsinkö liemeen vielä rautavitrilliä - ei harmaata aavistustakaan, kun tiedot langasta jäi toissa syksynä merkkaamatta=( Nämä oli muuten elämäni ensimmäiset itsetehdyt hanskat - opettanut olen kyllä, mutta itelle ei vaan ole tullut tehtyä.
Loppu syksyllä keräämäni verihelttaseitikit olivat niin voimakaasti haisevia pakastimessa, että ne oli aivan pakko heittää värjäysliemeen. Sieniä ei ollut paljon, mutta kun pakastimessa pullatkin alkoivat maistua sienille niin asialle oli yksinkertaisesti pakko tehdä jotain! Hukkaan ei arvokkaita värjäyssieniä viitsinyt heittää.Verihelttaseitikin heltoista tuli tuo oranssimpi lanka ja jaloista odotetusti kaunis keltainen sävy. Lankana oli valkoista Novitan 7-veljestä. Ihan kivat raita langat! Jatkossa kuivaan verihelttaseitikit, kunnes saan riittävästi värjäysmateriaalia. Tänä syksynä värjäsin veriseitikeillä, joita olin edellisenä syksynä keräillyt pakastimeen, mutta ne ei haisseet niin voimakkaasti, että haju olisi tarttunut muihin pakasteisiin.
| Mellistä olisi ollut kiva napata langat! |
maanantai 9. tammikuuta 2012
Talven ensimmäiset lapaset
Tänä syksynä krapin kylmävärjäyksestä saimme lempeän oransseja lankoja, mutta mukavan kirjavia ja tosi kivoja neuleissa. Poimin lapasten mallin Villapallon blogista (täältä), koska halusin yhdistää paatsamalla värjätyn omenan vihreän langan (harmaa 7-veljestä) ja tämän persikanvärisen. Kokeilin jo eri mallia, mutta jotenkin tuo kiemuralapasten malli sopi väriyhdistelmään parhaiten. Paitsi, että itse värjätty omenanvihreä lanka loppui toisessa lapasessa ennen viimeistä kuvioneuletta, joten oli vähän sovellettava mallia, purettava ensimmäinen samaan kohtaan ja vaihdettava vihreän tilalle krapilla kuumavärjättyä lankaa.
Peukalotkin oli tehtävä punaisella, mutta lopputulos on minusta varsin soma!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)